Rantapäivä
Laivalla vietetyn yön jälkeen porukka oli poikkeiksellisen virkeää ja hyvävointista. Ratsastimme päivän ensimmäisen ja ainoan tunnin jo klo 11 Kaityn opetuksessa. Loppupäiväksi lähdimme Pärnuun rannalle loikoilemaan ja ihailemaan maisemia. Päivä oli todella kuuma ja vesi lämmintä. Tunnelma oli kuin etelän rantalomalla konsanaan. Illaksi palasimme vakioravintolaamme Laitsen linnaan syömään. (Kuvassa: Rannalla oli kiva keinu.)
Vauhtipäivä
Torstaina nukuimme pitkään koska aamulla ei ollut tuntia. Herättyämme lähdimme Saurix kardikeskukseen ajamaan karttia. Maija liikenneasiantuntijalla oli kaasupoljin vähän hakusessa, mutta Annesta paljastui sisäinen kimiräikkönen.
Kartin jälkeen kävimme taas Laisen linnassa syömässä. Maija ja Markus tilasivat Kievin kanaa ja huomasivat vasta puolet syötyään että molempien annoksissa kana oli sisältä rakaa. Rahat saatiin takaisin ja salmonellan uhkaa hoidettiin Ruilan poodista ostetulla Viru Valge pullolla. Maija ja Markus joivat hädissään pullon poodin pihalla kahteen pekkaan noin viidessä minuutissa. Opettajamme Kadin auto oli rikki ja Markus ja Janne lähtivät hakemaan Kadia. Maija ja Anne laittoivat sillä välin hevoset valmiiksi. Tunnilla hypättiin esteitä ja harjoiteltiin siten lauantain kisoihin. (Kuvassa salmonellan torjuntaa ennen ratsastusta.)
Festipäivä
Perjantaina kömmimme aikaisin ylös, jotta ehdimme ratsastaa kaksi tuntia ennen kuin lämpötila nousi aivan mahdottomaksi. Ensin jatkoimme edellisen illan esteharjoittelua samoilla hevosilla ja toisella tunnilla väänsimme koulua. Molemmat tunnit sujuivat mukavasti, ja aloimmekin jo suunnitella seuraavan ratsastusreissun suuntaamista Hiidenmaalle, jossa Kadi myös opettaa.
Iltapäivällä päätimme olla hyödyksi ja avustaa viikonlopun kisojen järjestelyissä. Lopulta päädyimme noukkimaan kiviä verryttelykentältä. Tuntui hullun hommalta kyykkiä helteessä heittelemässä pikkukiviä lähes kivikoksi muuttuneelta kentältä kottikärryihin.
Hattukojulla.
Kuuman päivän jälkeen virkistäydyimme halvalla siiderillä Tallinnan Õllesummer-festivaaleilla. Näiltä festeiltä löytyi enemmän virvokkeita kuin ajatella saattaa, hauskoja myyntikojuja, pieni huvipuisto ja jopa esiintymislava. Matkat taitoimme kimppataksilla samaan aikaan Ruilassa majailleen Elisan porukan kanssa.
Kisapäivä
Janne ja Bilton esteradalla.
Heti Õllesummerin jälkeisenä aamuna Janne ja Markus starttasivat kisojen avausluokassa. Vaikka valmistautuminen oli ollut hurjaa, jäi harrastajaluokan voitto saamatta. Loppupäivän katsoimme muita luokkia ja autoimme väliajoilla radanrakennuksessa.
Rankan kisapäivän jälkeen tarvittiin tietenkin kunnon kisaillanvietto. Koska virallista illanviettoa ei tänä vuonna järjestetty, jouduimme pitämään omat bileet Elisan porukan kanssa. Pienestä porukasta huolimatta meno oli hurjaa ja pöydät natisivat innokkaiden tanssijoiden alla. Loppuillasta Maija ja Markus tosin intoutuivat keskustelemaan menneistä niin intensiivisesti, että koko muu juhlakansa katosi yksitellen nukkumaan.
Lähtöpäivä
Sunnuntaikin kului kisoja katsellessa ja vähän väliajoilla autellessa. Varsinkin poniluokassa meno oli hurjaa, kun polvenkorkuiset tenavat hyppäsivät metrin esteitä hienoilla kisaponeillaan. Valitettavasti raippaa käytettiin enemmän kuin Suomessa sallittaisiin ja yksi ratsastaja sai jopa poniltaan suitset päästä tippuessaan kesken radan. Päivän huipennus oli Kernu Derby -luokka, jossa 12 ratsukkoa mitteli vaativalla derbyradalla. Radalla oli yli kaksikymmentä estettä, joukossa useita sarjoja ja erikoisesteitä, joten helteisellä säällä urakka oli melkoinen. Mielenkiintoista oli myös radan sijoittuminen osittain nurmi- ja osittain hiekkakentälle: kenttää vaihdettiin muun muassa hyppäämällä aidan yli viereiselle kentälle ja maalilinja ylitettiin laukkaamalla kentän portista verryttelyalueelle.
Derbyluokan banketti.
Illalla oli aika pakata kamat autoon ja suunnata takaisin Suomeen. Kenties reissulla oli hankittu muutama lava tuliaisia, sillä auton pohja lähestulkoon laahasi maata. Laivaan ajaessamme jouduimme kävelemään auton vieressä, ettei sen pohja osuisi laivan ramppeihin. No osuihan se silti…