JOULUAATONAATON RATSASTUS
Jouluaatonaaton aamuna kymmenen pirteää teralaista ilmestyi yksi
kerrallaan Espoon Soukkaan Lounaisrannikon ratsastuskoululle. Aloimme muitta
mutkitta harjata ja koristella heposia. Suitsiin ja satuloihin ilmestyi
jouluista kiillettä eikä kulkusiakaan säästelty.
Kun kaikki kymmenen ratsukkoa olivat valmiita, keräännyimme pihalle
pällistelemään toisiamme. Mukaan mahtui jos jonkinlaista kilisijää
kuusipuusta joulupukkiin, mikä oli ilmeisesti hevosistakin joulumieltä
herättävää, sillä maneesiin päästyämme monista alkoi uhkua
piittaamattomuus lain mukaisia nopeusrajoituksia kohtaan.
Maneesissa kaikuivat jouluiset sävelet ja koetimme ratsastella
katrillia vaihtelevalla menestyksellä. Ainakin oma ponini viuhtoi milloin
parimme jäljessä milloin edellä ja koetti kiihkeästi välittää joulun
sanomaa perässä tuleville takakavioidensa kautta. Ratsastuksesta
selvittiin kuitenkin ilman kummempia ruumiin ja sielun vammoja, eikä
kukaan innostunut esittämään rodeotemppuja.
Vietyämme hevoset sisään siirryimme itse ratsastuskoulun toimistoon
nauttimaan glögiä ja joulupuuroa, jota Lauri oli valmistanut. Toimistossa
tallitytöt valitsivat keskuudestamme parhaiten koristautuneen ratsukon,
joka palkittiin kuohuviinillä. Henkilökohtaisesti tämä oli ensimmäinen
aatonaaton ratsastukseni teran riveissä, mutta tuskin viimeinen.
Silja
|
Tämän jutun kirjoitti Silja Holopainen, email: skholopa(at)cc.hut.fi. Sivua on viimeksi päivitetty 24.1.1999 (Postaus siiretty nykyisille nettisivuille 2.3.2024).
|