Teran maasto 15.2.1997

Teran vauhdikas maasto oli taas perinteinen kävelymaasto. Tosin sillä pienellä erolla, että normaalisti maastoissa muilla talleilla kävellään hevosen selässä, mutta Teran vauhdikkaissa maastoissa kävellään itse takaisin talliin hevosen perässä..

Suurin osa oli ratsastanut vuosia, jotkut vähemmän viime aikoina. Ravaamme tallilta lähtevää mäkeä ylös ja jo Markuksen heppa venkuroi, joten he vaihtavat Susannan kanssa hevosia.

Levittäydymme järven jäällä rintamaksi ja yritämme lähteä ravaamaan rintamassa, mutta jo kohta ympäri järveä löytyy sinne tänne laukkailevia hevosia. Opettaja huutelee ottamaan hevoset kiinni ja tulemaan ruotuun. Pikkuhiljaa tilanne rauhoittuu ja ravaamme n. -15 asteen pakkasessa vastatuuleen. Hevosten liikkuessa komeana rintama auringon paistaessa taustalla muistan kameran jääneen autoon, mutta missä välissä olisin irrottanut käteni ohjista?…

Kilometrin jälkeen teemme yksi kerrallaan laukkapyrähdyksen vastarannalle. Tosi mahtava tunne, kun hevonen laukkaa pitkin voimakkain askelein pehmeää lunta pitkin järven jäällä. Rannan tuntumassa on lumen alla vettä, joten käännymme takaisin järven keskelle ja lähdemme takaisinpäin myötätuuleen. Kylmä tuuli ei enää tunnu ja ravattaessa kotiinpäin tahtovat hevoset mennä lujaa ja ope joutuu alinomaan varoittamaan, ettei vauhti pikkuhiljaa kasva pidättelemättömäksi. Kylmyys haihtuu mielestä ja ruumiista pidätellessä..

Päästyämme tallin ohi aloitamme hallitun laukan rintamana, joka jopa pysyy enemmän tai vähemmän hallittuna. Kilpailu käytossä olevat hevoset tuntuvat pysyvän ratsastajilla näpeissä, kun taas muilla tuntihevosetkin kiidättävät jonkin verran.

Käännymme takaisin kotia kohti ja siirrymme ravi rintamaan, mutta samassa Susannan hevonen luultavasti hypähtää sivuun ja Susanna putoaa. Irti oleva hevonen laukkaa 100m kotia päin, mutta pysähtyy, kun huomaa, että muu lauma jäi paikalleen. Uusi yritys ja ravaamme rantaa ja tallia kohti.

Muutaman sadan metrin päässä maihinnousupaikasta lähellä rantaa Susannan heppa on taas hallitsemattomassa tilassa ja Susanna tipahtaa järven jäälle jääden liikkumatta makaamaan. Onneksi mitään hätää ei tunnu olevan ja Susanna nousee jaloilleen. Hevonen lähtee kävelemään kotia kohti hetken tilannetta ihmeteltyään. Seuraamme sitä käynnissä varomasta pelästyttämästä. Opettaja on hieman huolissaan, koska hevonen joutuu menemään yksikseen autotietä jonkin matkaa. Rantaan päästyään irtipäässyt heppa siirtyy laukkaan, emmekä saa sitä enää kiinni. Tulemme rannasta käyntiä kotiin ja laitamme osalla huurusta valkoisiksi muuttuneet hevoset talliin.