Heinäkuun alussa ohjalaiset suuntasivat Lempäälään maastoesteleirille. Leiri järjestettiin 6.–8.7.2026 upeissa Ratsuniityn puitteissa, joissa päästiin tutustumaan maastoesteratsastukseen niin käytännössä kuin teoriassakin.
Koska Ratsuniityssä ei ollut majoitusmahdollisuutta, tällä kertaa perinteiset leiriaitat vaihtuivat hotelliyöpymiseen. Leiriläiset majoittuivat Tampereen keskustan Scandic-hotellissa ja pääsivät nauttimaan muun muassa runsaista hotelliaamiaisista. Hotellimajoitus sai osallistujilta paljon kiitosta, vaikka seuraavaa leiriä varten muistilistalle kirjattiinkin yksi asia: keskustan pysäköinti voi tulla yllättävän kalliiksi!
Jokaisena leiripäivänä ohjelmaan kuului noin kahden tunnin ratsastustunti, jota edelsi teoriaosuus. Teorioissa perehdyttiin maastoesteratsastuksen perusteisiin ja erilaisiin estetyyppeihin. Viimeisenä päivänä teoria järjestettiin maastoestekentän laidalla, jossa seurattiin maastoestevalmennuksia opettajan johdolla. Samalla keskusteltiin ratsukoiden työskentelystä ja havainnoitiin eri tasoisten hevosten ja ratsastajien suorituksia. Erityisen mielenkiintoista oli kiinnittää huomiota esimerkiksi hevosten hyppytekniikoihin ja erilaisten tempojen vaikutukseen. Kaikkien mielestä teoriaosuudet olivat erittäin opettavaisia ja täydensivät käytännön harjoittelua hienosti.
Suomen kesä ei leirin alussa näyttänyt parhaita puoliaan, ja ensimmäisen päivän estetunti ratsastettiin maneesissa sateelta ja tuulelta suojassa. Tunnilla harjoiteltiin kavaletteja sekä pieniä esteitä muun muassa vinoilla linjoilla. Lopuksi hypättiin rata, josta kaikki ratsukot suoriutuivat hienosti. Onnistunut aloitus nostatti innostusta tulevien päivien maastoesteitä kohtaan.
Toisena leiripäivänä siirryttiin vihdoin maastoestekentälle. Nurmipohjainen kenttä oli onneksi imenyt sateet hyvin, joten harjoitukset päästiin toteuttamaan suunnitelmien mukaisesti. Päivän aikana tutustuttiin erilaisiin maastoesteisiin, kuten tukkeihin, ylöshyppyyn, vesiesteeseen ja hautoihin. Erityisesti haudat herättivät sopivasti jännitystä niin ratsastajissa kuin ratsuissakin, mutta kokeneet ratsut kuljettivat ratsastajat esteiden yli turvallisesti. Kuitenkin hieman nurmeakin maisteltiin.
Viimeisenä leiripäivänä suunnattiin jälleen maastoestekentälle. Itsenäisten alkuverryttelyjen jälkeen rata käytiin läpi osissa, minkä jälkeen ratsukot pääsivät hyppäämään kokonaisen radan. Kaikki suoriutuivat tehtävästä hienosti, ja leiri huipentui onnistumisen tunteisiin.
Kun hevoset oli hoidettu ja leirivarusteet pakattu, oli aika suunnata kotimatkalle. Automatkalla keskustelu kääntyi jo seuraavan kesän leirisuunnitelmiin – ehkä maastoesteiden pariin palataan jälleen ensi vuonna. Kiitos osallistujille ja Ratsuniitylle hienosta kesäleiristä!